maanantai 29. joulukuuta 2008

joulukuun kaheskymmenesyheksäs

291208

Minä sinua rakastan, tiedän sen
Se ei ole vain hetken huumaa
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt
Se ei kuole, kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
Se kestää, on myrsky tai pouta.

Minä rakastan sinua silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään
- A-M Kaskinen-

Arki alkoi sairaslomalla. Otettiin rintakuvaa ja verta neljä putkea. Ehkä se tästä olo vielä korjaantuu, kunhan diagnoosi saadaan.

Vuoden viimeiset päivät. Toivotetaan uutta, parempaa, tulevaa.. 
Miksi kaiken pitää olla parempaa? Hienompaa, uudenpaa, mukavempaa, kivempaa, hauskempaa, tuntuvampaa? Miksi mikään ei riitä? Palaako/poltetaanko ihmiset loppuun?  

Miulla on outo hetki elämässä just nyt. Outoa tunnustaa kaiken tämän elämän vaiheen keskellä että on onnellinen. On tyytyväinen. Juuri tällä hetkellä en haluaisi mitään hienompaa, uudempaa, kivempaa.. Juuri tällä hetkellä riittää tämä. Juuri tällä hetkellä osaan olla onnellinen ja tyytyväinen kaikesta siitä mitä minulla on.. Tänään on ihana odottaa keskiviikkoa, vaikkei SE keskiviikko ihan kohta olekkaan. Tänään on ihanaa olla minä ja rakastaa ihmistä joka rakastaa!
Huomisesta ja silloin vallitsevasta mielialasta ei voi koskaan tietää.. sillä olehan vain nainen. 

keskiviikko 24. joulukuuta 2008

joulukuun kahdeskymmenesneljäs

On jouluyö sen hiljaisuutta yksin kuuntelen.. 
Ensimmäinen joulu, ilman miestä 18 vuoteen. Haikeaksi vetää mitä hiljaisemmaksi yö muuttuu. En itke, lupasin sen itselleni. Silti silmät kostuu ajatuksen voimalla. 
Jouluaatto, lapsuuden ainoa oikea joulu. Odotus. Lahjat. Riemu. Silmissä onnellisuuden kiilto. Silti ilmassa haikeutta, kaipausta, silti rakkautta.

Meillä on upeat lapset <3 ilman heitä en olisi jaksanut viedä tätäkään päivää kunnialla päätökseen. Kasvaakohan heistä kunnon aikuisia? toivottavasti olen sen näkemässä. 

Olen vahva, olen rohkea. jaksan viedä tämänkin juhlapyhän läpi yksin. En ole katkera, ei siihen ole syytä. Olen vaan ikävissäni sillä, haluaisin käpertyä rakkauteni kylkeen ja nukahtaa siihen turvallisuuden tunteeseen jonka hän läsnä olollaan tuo. 

Pakkasyö on, ja leiskuen pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen yösydän untaan kiskoo. Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan, kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta.

Aivot narikkaan ja ajatteleminen seis! Kirja, tuo pelastava enkeli tähän jouluyöhön.. 

 Joulurauhaa! siunaa ittes!

maanantai 22. joulukuuta 2008

joulukuun kaheskymmenestoinen

22.12.08

Huomenna aatonaatto. Viimeinen työpäivä ja sitten viisi päivää vapaata. Vapaani olen ansainnut, viime viikot on ollu väsyttäviä ja kerran jos toisenkin oon ajatellu et näinköhän tää aspa ala on sittenkä minua, en vaan jaksa sitä paskan kaatoa niskaan. Sad Joten onneksi on loma.

Taivas tupruutteli maat ja mannut taas valkoiseksi, kaikki näyttää nyt niin puhtaalle ja rauhalliselle..luonto on valmiina joulun viettoon.

Aloin tänään viimeiset valmistautumiset: käytiin kaupassa, nyt on jääkaappi pullollaan ja niillä selvitään pyhien yli, käytiin kirjastossa, meinasin torjua joulun yksinäisyyden lukemalla 9 kirjaa  Roll Eyes, kannoin uunipuita; meinaan tehhä leivinuunissa karjalanpaistin ja meijän kinkun korvikkeeks suunnitellut sisäfileet.
Huomenna sitten vuorossa enää siivousta ja joulufiilikseen virittäytymistä.  Cool Ajakaa varovasti ja rakastakaan toisianne..Rauhallista Joulunaikaa! 

Joulu tulee se on fakta!

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

joulukuun seittämästoista

17.12.2008 22:43

Keskiviikko..sinne se sitten lähti..Loma siis ol ja män. Tuntui kyllä, ettei se loma ala koskaan, kun jatkolento tänne karjalan kunnaille oli puol tuntia myöhässä ja uni paino jo silmää kentällä istuessa.. mutta tulihan se kone sieltä ja kyllähän se halas, ikävän karkotti.

Torstai päivä töissä olikin ihan usvasta kun vajaan neljän tunnin yöunilla ja rakkaudesta silmät soikeena koitin tapettia ja maalia myyä, onneks oli ylityövapaita varastossa niin pääsin puolenpäivän jälki tuliaisia ihmettelemään.. kultaa ja ahavaa..kaikkea mitä nainen voi fasun lisäksi toivoa Wink

Lauantaina meilä oliki nuoremman neitosen synttärit, siinäpä samalla sitten tulikin nähtyä miltei kaikki kaverit, joten lomalla ei muuten tarvinnukkaan kyläillä. Kosovon jutut on kovin samanlaisia edelleen, eikä noitten kuvienka perusteella näytä mikään radikaalisti muuttuneen  Smiley

Joulu lähestyy uhkaavasti..mutta antaa tulla vaan..lahjat viimestä myöten on ostettu ja paketissa. Maanantai päivä lomasta siihen uhrattiin ja 8 tuntia kului varsin kivuttomasti kulutuksen ollessa n. 100e/h..halpaa kun saippua, mutta onneksi on rahaa kun rauhanturvaajanvaimolla.. Roll Eyes

Vähän se joulu lasten kanssa keskenään jännää, mutta toivotaan et selviämmä siitä ilman erityisempiä maansiirtotöitä (toivotaan et lokomo saa edelleen seisoa varikolla) huomenna kuuntelemaan kun enkeli taivaan lausuu..nuorempien lasten kuusijuhlassa.. poikaa vähän harmittaa kun isi ei ole näkemässä. Lauantaina saavat todistukset ja olis vanhemman neitin joulujuhla, miuta harmittaa että on työpäivä enkä pääse paikalle..  kaikkeen ei vaan voi venyä, ei vaikka olisi kuinka kokenut kotijoukkolainen.
 Undecided

tiistai 9. joulukuuta 2008

joulukuun yhdeksäs

091208 21:41

Täpinää..täpinää ja perhosia vatsa täys..

Huomenna huomenna huomenna!!!  Koetan jotenkin pysyä töipaikalla ees suht normaalina (siis ennyt normaali oo koskaa, mutta normi-tanjana Wink ) vaikka töppöset on varman kolome tuumaa irti maasta ja sydänki läpättää ku linnunpoikasela.. hassu tunne..adrenaliinia veressä enemmän kun tarpeeksi.

Sitten se tulee sieltä koneesta, ottaa syliinsä ja pussaa miut istumaan vaaleanpunaisen pilven reunalle.. voi elämä, miten voipi mennä näin sekaste omasta äijästään? 

Huomenna siis eessä ikuisuudelta tuntuva päivä kun vasta 2120 on lento tontissa.. Lähetään lapsien kanssa vähän ajemmin kaupunkiin ja käydään ostamassa se judogi pojalle. Neljä viikkoa on menny nopsaan, töitä ja tekemistä lienee siis riittävästi. Lapsetkaan oo sen kummemmin tähän elämäntilanteeseen reagoineet, vaikka olen asiasta moneen otteesseen heidän kanssaan jutellut. Pärjätään kuulemma kivasti, vaikka odottavatkin lomaa..  Loma ohjelmaksi on tullut sovittua ainakin nuoremman tyttären synttärit ja joululahjojen hankintareissu.. muu ohjelma järjestynee luonnostaan Grin  

Karjalan kunnaat hiljenee siis palvelusvapaaksi.. joojoo ja kyllä myö nautitaan toisistamme Wink

lauantai 6. joulukuuta 2008

joulukuun kuudes

6.12.08 Itsenäisyyspäivä!

Nöyrin kiitokseni kaikille niille, joita on kiittämän siitä että saamme itsenäisessä Suomen maassamme elää ja lapsiamme kasvattaa, Kiitos!

Päivät menee niin vauhdilla, ettei ehdi millään kirjottoo ees blogia..kauhiaa riisiä pukkovaa Wink Männä viikko ollii ihan helevetillinen töitten puolesta, kohta voin kirjottaa kirjan “asiakaspalvelun parhaat puolet” nii ihanasti miuta myyjänä kohdeltiin. Nainen rautakaupan myyjänä joutuu kuuntelemaan näköjään kaikkea mahollista sontaa mitä niskaa kaavetaan..

Mistähän sitä saisi muutaman tunnin vuorokauteen lisää, kun tuntuu ettei nää 24 riitä mihinkä.. männä viikolla soli vähintään puol seittämän kun töistä kotia asti pääs.. leivinuunin kun viritteli siinä tulille ja lasten läksyt ja kuulumiset selvittel, niin saikin alkaa ipanoitten sängyttämisen. Ilta tuntui kovin lyhyelle, mutta toisaalta eipä siinä ehtinyt ikävöidäkkään. Joka ilta äijä on Kosovosta soittanut <3 joten ei kai se oo miuta vielä unohtanu Wink

Tänään kävin aamusta taasen ratsailla, ihanaa! ratsastus on kyllä semmonen ajatusten nollaaja että paremmasta ei tietoa (siis semmosesta missä pidetään housut jalassa) ruuna toimi aivan moitteettomasti ja kaikki avut toteutti niinkun pitikin! Hevonen on sitten hieno eläin. 

Tämmösen vapaapäivän kuluttaminen ei muuten tuottanut vaikeuksia.. neljä koneellista pyykkiä, siivous, uunin lämmitys, ruuanlaitto ja saunan lämmitys.. siinäpä se vapaapäivä kaikessa yksinkertaisuudessaan. 

Vähän semmosta ikävän poikasta on pukannut viime päivät.. onneksi loma lähenee, eikä keskiviikkoon ole enää montaa yötä. Tänäkin aamuna oli ihanaa kun herätessään muisti että; "taas yks aamu vähemmä..kohta nähhää rakkaani, kohta pääsen sylliis sun"..   Kiss Rakkaus on taas kasvanut ymmärryksen ylittävään määrään ja koen olevani maailman onnellisin ihminen; miula on kolme tervettä ihanaa lasta, koti jossa ei oo mitään vikaa sekä mikä parasta; mies jota rakastan ja joka rakastaa miuta, mitä se ihminen muuta voisi toivoa? 

mutta jottei nyt mene ihan hempeilyksi niin palataan arkeen kun linnan juhlatkin tuli katsottua ja nyt keskitytään tähän Paras näkemäni elokuva-klassikkoon; Tuntematon Sotilas!

maanantai 1. joulukuuta 2008

joulukuun eka

011208 22:31

Tänään siitä tuli kuluneeksi täydet 18 vuotta, kun tuo oma komea faitterini tarjos miule vakipaikkaa elämäänsä ja sormuksenkin antoi merkiksi siitä..
Onnellinen olen että se on miuta jaksanu rakastaa näin monta vuotta.. Cool Rakastan mieki sitä enemmän kun sanoin ossoon kuvata  Kiss

tiistai 25. marraskuuta 2008

marraskuun kaheskymmenesviijes


25.11.2008 - 21:27
251108

Tiistai
Lunta, lunta, lunta..myräkkä ol ja män. Kivast se tuul juoksutti lunta, paikka paikoin oli 40cm kinos. Sunnuntai iltana meni mukavasti puoltoista tunttii kun kolailin kulkuväylää torpan ovelta autotallille..puuh ja lääh. maanantai aamuna tartuin puhelimeen ja tilasin aurauksen koko talveks..yks huol ja murhe vähemmän

Huomenna on jälleen keskiviikko.. huomisen jälkeen ei ookka enää ku yks keskiviikko ja kaks lauantaita  ja sitte rakkaimpani tulee lomalle! Ootan mie jo kovasti ja taitaa oottaa vähän mieskin   Nytku alan täpinöidä ni kahen viikon päästä on iha horkka.

Arki rullaa omalla painollaan, päivästä toiseen… ei maansiirtotöitä..ja hymyilläkin vielä jaksaa, joten voisi väittää että menee ihan hyvin.. lapsetkaan tunnu oireilevan just mitenkään, eikä kukaan ole vielä kysyny; "monta yötä isin lomaan?" Lapsien lukuvuosi lähenee loppuaan..kokeita riittää ja ovatpa saaneet jo näytelmäroolit kuusijuhlaa varten  Sieltä se joulu tulee pikkuhiljaa.. meillä ollaankin töissä kuunneltu jo pari viikkoa joululauluja.

lauantai 22. marraskuuta 2008

marraskuun kaheskymmenestoinen


22.11.2008 - 22:10
221108

Upea, aivan uskomaton maisema avautu tänään silmien eteen kun ajelin tallille. Puut nuokkui talvisen tien molemmin puolin kuuraisina ja aurinko pilkisteli puiden lomasta

Talvinen keli parhaimmillaan.. pakkasta -7 astetta ja lunta kivasti, kaikki näyttää hohtavan. Ratsastustunnille mennessä kävin viemässä lapset koulun järkkäämiin joulumyyjäisiin..sinne paistelin eilen kakkuja vielä yhdentoista aikaan eilen illalla..

Ratsukseni sain sellasen eestinhevosen pienen mutta pippurisen  päätti koettaa saaha miuta alas selästäki lukuisia kertoja, mutta pirullisena ämmänä pystin vaan selässä

Kotiin ajellessa muistin että pellettisiilo näytti jo viikolla kovin vajaalle ja vähiin oli menny polttoaine siilosta joten kippailin sankko tolkulla papanaa taas tulen ruuvaks.  Lapsoset hakemaan myyjäisistä ja leivinuuniin tulta.. luntakin oli sen verran häpsinyt että tovin sai kolan perässä tuossa pihalla kulkea.

 naapurien kiusaksi virittelin vielä valot pihalla olevaan kuuseen ja tuvan korkeaan ikkunaan pistin paperisen joulutähden.. eihän sitä jouluun ole enää ku kuukaus..

Kosovoon oli tehny talven ja..tänään siellä vietettiin läyhypäivää ja kauhian salaperäinen oli äijä ku ei ees vihjassu mitä oli Damianilla kahellu   pitää hullua jännityksessä.

Tämmösissä talvisissa tunnelmissa täällä vietetään viikonloppua ja odotetaan huomiseksi luvattua lumimyrskyä.

torstai 20. marraskuuta 2008

marraskuun kaheskymmenes


20.11.2008 - 20:54
201108

Torstai.. lunta tulvillaan on raikas talvisää.. jes! pohjoistuuli puhalsi ja teki ihka oikean talven! Miten mahottoman kauniilta talvinen luonto osaakaan näyttää.. Jos olis kamera kävin kuvaamassa noita lumen alla nuokkuvia puita ja pensaita ja meijän heinäseippäistä värkättyä pistoaitaa. Ehkä  se näyttäs nyt äijänkin mielestä siedettävälle  meillä kun oli siitä vähä erilainen mielipide, teko vaiheessa. Lunta löytyi aamulla pihalta kuitenkin niin paksu kerros että oli pakko ehtiä kola ja vähän kulkuväyliä aukoa.

Viikko on menny vauhdilla, mutta  woohaa huomenna kaivattu perjantai.. ihan laiskotteluksi ei mene sekään kun kaupassa pitää käydä töitten jälkeen ja pari joulukakkua paistaa lasten koulun myyjäisiin sekä siivota siinä sivussa

Eilen illatsussa kahviteltiin ja parannettiin maailmaan erään Afga-lesken kanssa J aina se vaa vertaistuki piristää joten toivottavast nähhää pian uudelleen.

Ukki oli ylikiva tänään kun hoiti tyttöjen kyyditykset teoriaan ja takasin kotiin, mie en olis kerinnykkään kun iltavuoroa teen. Sain siis leivinuunin tulille jo ennen seittämään..eikä sen kanssa tarviis yli puolen yön valvoa. Huomisille soittotunneillekin lupas ukki tytöt hakea..onneks poika pääsee aloittamaan kauan odottamansa judon ja pääsee sinne kaverin kyydillä..hieman tuntuu taas tällä viikolla olevan kädet sidottuina näissä kyytijutuissa ja noloa aina turvautua jonkun muun apuun. *murpatimurpati* tätä inhoan tässä yksin arjen pyörittämisessä eniten.

Ps. Eikä kerrota kellenkään mutta miun oli pakko laskea että 20 yötä ja sitten on rakkaani tässä vieressä.. ikävä on, rakastan niin kovasti

maanantai 17. marraskuuta 2008

marraskuun seittämästoista


17.11.2008 - 20:52
171108

Maanantai. Pakkasta! jesjesjes.. sateinen, kostea ja ikävä ilma näyttänee väistyvän hetkeksi. Tänään meitä hemmoteltiin auringon piristävillä säteillä ja pikku pakkasella, siihen kun vielä hennosti viskeli taivaalta pakkaslunta niin avot!  parempi sää, parempi mieli.

Ihmetyksen aiheen koin heti aamusta kun soitin aikaa arvauskeskukseen.. pääsimme suomalaiselle lääkärille (nyt tarvii lauantaina lotota!!!) ab-kuurin poika kuittais vaikka ihan täyttä selvyyttä taudin kuvasta ei tullutkaan.. aamulla oli vielä lämpöä, mutta nyt illasta näyttää olo korjaantuvan, tuski sentään se yks ab-nappi näin nopiasti alko tepsiä.

Tyttölapset  tuli kotia ennen kolmea, joten miepä sitten kilttinä työntekijänä kurvasin kolmeks tuntia töihin lähinnä iltaraportin ajon ja kassan laskun takia.. ja ei sillä jo nuo sieltä kaks kertaa ehtivät rimpauttaa ja asiakas kolmannen kerran..onse hienoa olla suosittu

Linja Kosovosta oli taas kunnossa   ja saatiin juteltua pikkasen pitempi tovi.. hassua miten tuntuu että tää missio olis kestäny jo viikkoja vaikka just ja just on eka viikko kulunut.. samaa fiilistä on kuulemma ilmassa sielläkin suunnassa.

Tänään tul sellanen hellyyven kaipuu.. ihan kesken telkkarisarjan, jossa istuivat vaan toisiinsa nojaten ja kynttilät paloi.. olishan se kiva jos se olis ihan tuossa vieressä..vois käden ojentaa ja koskettaa toista.. mutta hyvää kannattaa odottaa!

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

marraskuun kuuvestoista


16.11.2008 - 19:34
16.11.08

Sunnuntai.. Aamu. Ensilumi   oli satanut yöllä ja verhonnu valkoisella kankaat, maat ja mannut, heti joulufiilis nosti päätään ja suu pielet nous korviin.Kymmeneen päivään ainoa vapaa tänään.. aamu alkoi uunipuitten haulla (jostain syystä päässä alko soida "vain valkeeata joulua.."), tulet leivinuuniin ja aamupalaa tulemaan..

Kosovosta tuli kymmeneltä viestiä, kohtuu aikaisin, ottaen huomioon että eilen siellä vietettiin hiutale-iltaa. Poikalapsi edelleen kipeänä..kuume huitel 39 asteessa heti aamusta. Ei sitten mänty Joen kyllää kauppoja kiertämmään, joten laiskotellen meni tää päivä.. pyykkiä pyöri pari koneellista ja tyttölapset täytti tään torpan jouluisella tuoksulla, leipomalla pipareita..

Ensi viikon ohjelmasta ei tiijä  vielä mittää.. aamulla aika arvauskeskukseen ja katotaan mitä lääkäri sanoo pojan kunnosta. Töihin vois ehkä mennä sitte kun tytöt tulis koulusta tuota potilasta hoivaa..

Sytyttelin hämärän laskeutuessa lauman kynttilöitä ja nautiskelin elosta tekemättä mitään.. sellanen rento hyvä fiilis..

PuSu-puhkan linja oli ihan ala-arvonen , joten eipä sitä tänään kovin paljoa ajatuksia vaihdeltu, ehkä perinteistä postia laitettava .

Rakastan kovasti ja olishan se kiva jos olis välillä tuossa vieressä.

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

marraskuun kahestoista


12.11.2008 - 20:42
Neljä viikkoa SIIHEN keskiviikkoon! Tästä päivästä tulikin siis mukava, vaikka pitkät työpäivät meinaavat uuvuttaa sen verran ettei jaksaisi illalla oikein mitään. Sydän alko pamppailla jo er tahtiin kun vaan aloin ajatellakki sitä hetkeä kun taas nähdään..

Tänään ennakoin ja nousin pikkasen aikasemmin. Ehdin käydä kaipassa ennen töihin menoa. Töissä tapahtu taas kaikkea kivaa esmes. suunnitteluohjelma kadotti ittesä, yks isompi ennakkotilaus jäi eelleen työn alle yms. pientä kivaa.. no ei vaan oli miula mukaviakin asiakkaita, sellasia jotka ei tinkineet ja ostivat kivan värisiä maaleja

Iltavuorot töissä ei vaan muuten nappaa.. kottiin päästyäni nakkasin koivuhalot leivinuuniin ja tulitikkusta perään, saapi tupaan mukavasti lisälämpöä(parina viime päivänä on satanu vaan kaks kertaa..ensin vuorokauden ja sitten 24 tuntia)... Nälkä kilju armottomasti mahan pohjassa, joten vanhemman neitin leipomat lämpimät uunituoreet sämpylät maistu ihan taivaallisen hyvälle. Poikaki riemuitsi ko ostin hälle viimein Oltermanni 9% juustoa  (lupasin että ostetaan kunhan isi lähtee reissuun, sillä jostain syystä äijälle nää kevyt tuotteet ei maistu) pojalle kelpas ja vieläku äippä toi pussillisen pipareita oli ilta pelastettu.

Normi-ilta siis muuten.. ratkottiin viidennen luokan vaikeita matematikan yhtälöitä ja koetettiin miettiä fysiikan tehtävien ratkaisuja ja kerrattiin päivän tapahtumat koulussa ja kotona, vaikka kieltämättä töitten jälkeen olis mahottoman kiva kuunnella ainaki puol tuntia pelkkää hiljaisuutta..eiväthä lapset sitä ymmärtäs, just kun se aikuinen mitä hyö on oottaneet tulla pelmahti pihaan, joten koetan  mie jaksaa kuunnella vaikka kui väsyttäs..

Pannuhuonneesakkii kävin, (seisoskelen siellä aina mahottoman viissaan näkösenä niitä mittareita kahellen vaikken ymmärrä niistä just mittää  ) putsasin sen “palopäänkin” jotten lämmin ves loppus yks kaks ja stokeri oli pellettiä pullollaan joten nou hätä.

Huomenna onnii jo torstai! kivakiva.. tyttölapsilla keikka illalla joten sen ihmeempiä suunnitelmia huomiselle ei tarviikka tehä.

sunnuntai 9. marraskuuta 2008

marraskuun kaheksas


09.11.2008 - 21:09
09.11.08

Isänpäivää rakkaalle lasteni Isälle sekä kaikille isyyden saavuttaneille!

Jäätävä tihku oli glaseerannu jopa hiekkatiet joten aamulenkki koiruuden kanssa meni liukkaita paikkoja varoen. Kaikki ympärillä näytti niin mustalle, niin kurjalle, niin kuolleelle. Kuulas kirkas pakkasyö oli raiskannu koko luonnon elottomaksi lampien välillä villisti juoksevaa puroa lukuun ottamatta..ehkäpä luonto toipuu siitä kevääseen mennessä, kunhan saa valkean lumi peitteen alla levätä..

Ootan jo lunta. Sen luontoa puhdistavaa valkeutta ja sitä pehmeää rauhallisuutta mitä hanget ja nietokset miule kuvaa.ja tietenkin joulua. Mie olen jouluihminen ja tahon fiilistellä joulua jo marraskuun puolella  yleensä se näkyy sitten myös meijän kodissa. Jepjep, meillä on pihalla jo valopuu ja saunan kuistin obeliskissa valot  tuohon kuuseen virittelen sitten jouluvalot vasta adventtina.

Ensiviikolla saanevat tietää palvelusvapaa ajankohdatkin, onhan se kiva tietää koska on ensimmäinen SE keskiviikko. Oli miun leipomat Suomi-pullat vähä littaantuneet lentomatkallaan, mutta kai ne oli ajoston vasuille kelvannu  Mie oottelenkin selontekoa mimmosia puutelistoja vois peksin valikoimiin pohjautuen kirjottaa.. ne vois alkaa pitää nettisivuja valikoimistaan, ni olis helpompaa

Päivä kului muuten ihan lupsakasti.. käytiin miun kotona isänpäivää viettämässä, tehtiin huomisen läksyjä ja luettiin vähän kokeisiin, normaalia sunnuntain perussettiä siis..

Miula on vielä huomenna vapaa ja sitten loppu viikko töissä lauantai mukaan lukien.. Seuraavalla viikolla sitten parin päivän töimatka,jos saan jotenkin kotihengettären lasten luo järkättyä..

mut näillä eväillä ensiviikkoon..

lauantai 8. marraskuuta 2008

marraskuun kaheksas


08.11.2008 - 21:16
08.11.2008

Tänään se sitten lähti.. sinne balkanin vuorille. Heräsin kun puhelin puski viestiä 0640 että “nyt ollaan koneessa..” pitihän se vielä rimpauttaa unenpöpperössä ja todistella rakkauttaan

Paskahalavauksen vajaan vartin tuosta puhelusta aiheutti naapurin tontille kiviä tuonu kuorma-auto, siinä unen ja valveen rajamailla mielikuvitus muutti sen äänen räjähdykseksi pannuhuoneessa  hiukanko siinä unet karkas ja sydän kipusi kurkkuun.. hienoa, upeta, ihanaa joka kerta miuta koetellaan tälleen ekana leskeys yönä     päivän kruunas vielä se että ennen puolta kasia tuli tieto ratsastustunnin peruuntumisesta, eli näinpä se sitten alkoi tämä kotijoukkomissio.

Nyt on leivinuunissa tuli, pesukoneet päällä ja seuraavaksi ohjelmassa imurointi.. puolilta päivin lapset kerhoon ja iltapäivällä kynsihuoltoon ja  kauppaan.. lievästi siis sitä Aamupäivä laahustaa, täytyy iltaan taluttaa ja laittaa niinkuin vanhus nukkumaan.-  fiilistä mutta kyllä tää tästä

Tänään on huomattavasti helpompaa kun eilen.. vähän ajatukset oli eilen harmaat, eikä se lentokentälle saattaminen ole edelleenkään niitä hauskempia tapahtumia. En silti itkenyt, en vaikka vähän koetti vedet silmiin kihota(ei se tainnu olla kaukana sillä lähtevälläkään osapuolella )..ei jääty lasten kanssa katsomaan koneen katoamista pilviin vaan pistettiin passatti tulille heti sen viimeisen ”pyydämme siirtymään turvatarkastukseen”-kuulutuksen jälkeen..kotimatka sitten luukutettiin namikat kaakkooon tyylillä Apulantaa   lapsilla oli hauskaa..harmitusta aiheutti lähinnä se ettei ollu Nightwishin levyä autossa.. kurkkua koetteli illalla kuristella eikä uni irronnu ihan itsestään jai tän päivää on saanut hokea mantrana ” täytyy lähteä, voidakseen palata”  

Huomenna isänpäivä..taas armas lasteni isä viettää sitä Kosovossa.. minkälainen missio on tulossa täällä kotona..siellä kaukana.. sen näyttää tuleva viikko..tuleva kuukausi…rakastan kovasti ja se riittänee?

maanantai 3. marraskuuta 2008

marraskuun kolmas


03.11.2008 - 20:46
Eipähän sille tänään aamutuimaan mitään mahtanut, että kyyneleet valu pitkin poskia kun töihin ajelin.. ja miksikö..noh hah , radio Nova soitti Marxin Richardin klassikon I will be right here, waiting for you ja siihenhän mie sitte repesin ..hiemanko on tunteet ajelleet viime päivät vuoristoradassa ja eiköhän tämä jatkune vielä lauantaihin asti…

tosin tuossa tsipaleessa on niiin sieluun porautuvat sanat että kai se alitajunta nyt sitten rekkas, et kohta se on käsillä.. lentokentälle saattaminen, odottamaan jääminen ja toisen lähteminen..

Ei se yksinäisyys satuta(vielä tässä vaiheessa), eikä se yksin arjesta selviäminen pelota..vihaan vaan yli kaiken sitä hetkeä kun pitää päästää irti  .. katsoa lentokoneeseen nouseminen..koneen katoaminen pilveen.. silloin pistää sydämeen ja vedet kiertää silmissä..
Onneks tuo hetki ei kestää kauaa, sillä parin huokauksen ja hengen vedon jälkeen pitää olla vahva ja luoda lapsiin katse, josta he voivat lukea viestin ”olkee huoleti mie olen vahva kuin kallio, voitte turvata minnuun! myö pärjättään kyllä!”


Onneks miula on nuo lapset  ilman niitä ei näistä kotirauhanturvausmissioista olis mitään kerrottavaa..

mutta huomenna päivä uus.. toivottavasti tuo itkettäjä-viisu ei ole vakkarisoittolistalla ku johan ne kahtoot töissä jotta mikä miuta vaivaa kun tulen silmät punasena töihin joka aamu

ei vaiteska.. huomisen kun jaksan töipaikalla olla on miula eessä viimenen pätkä kesälomaa. Saadaan viettää äijän kanssa laatuaikaa nää lähtöä edeltävät yöt ja päivät   ja on miula parit ylläritkin varattuna, mutta niistä ei sen enenpää näin julkisesti   mutta eikun etiä päin sano mummo ku lumessa tarpo!

Oceans apart, day after day
And I slowly go insane
I hear your voice, on the line
But it doesn't stop the pain
If I see you next to never
how can we say forever

Wherever you go, whatever you do
I will be right here, waiting for you
Whatever it takes, or how my heart breaks
I will be right here waiting for you

I took for granted, all the times
That I thought would last somehow
I hear the laughter, I taste the tears
But I can't get near you now
Oh can't you see it baby,
You've got me going crazy

Wherever you go, whatever you do
I will be right here, waiting for you
Whatever it takes, or how my heart breaks
I will be right here waiting for you

I wonder how we can survive, this romance
But in the end if I'm with you, I'll take the chance

Oh you can't see it baby
You've got me going crazy

Wherever you go, whatever you do
I will be right here, waiting for you
Whatever it takes, or how my heart breaks
I will be right here waiting for you

keskiviikko 29. lokakuuta 2008

lokakuun kaheskymmenesyheksäs


29.10.2008 - 21:31
29.10.2008  tiistai

Noni nytte on tässä kotijoukkolaisen elämässä simmonen vaihe, jotta ootellaan ootellaan ja ootellaan.. ja ette uskokka miten raskasta se oottaminen on! Pitäs jaksaa hymyillä, viettää aikaa sopusasti yhessä ja nauttia näistä viimeisistä päivistä ennen sitä rotatiolentoa..

No onneks mie vanhasta muistista tiijän, jotta näitten viimesten kymmenen päivän aikana sitä otetaan matsia asiasta jos toisesta..tunteet on pinnassa ja mielentila sekava eikä oikein tiijä pitäskö itkeä vai nauraa.. Täytyy lähteä, voidakseen palata, sano jo Nuuskamuikkuinen taannoin Muumipeikolle kun kesän viimeisenä päivänä pakkasi telttansa ja soitteli huuliharpullaan viimeiset sävelet ja katosi.. sillä eväällä sitä jaksanee tämänkin vaiheen, silti päässä ajatus;

Miten sitä jaksaakaan taas sen kaiken arjen yksin? Sukkuloida kodin, työpaikan, kaupan ja lasten harrastusten saattelemana musiikkiopiston väliä? Miten se ikävä hiipuukaan hiljaa, pyörii kehää ympärillä ja kuristajakäärmeen lailla puristautuu sisimpään, muuttuen lopulta fyysiseksi kivuksi. Onko sitä sitten hullu kun tähän kaikkeen taas vapaaehtoisesti on itsensä laittanut?
TUSKIN  tai no vähän masokismin piirteitä pitää löytyä, mutta silti.. kokemuksena nämä missiot on sitä luokkaa että eipä niitä mistään hinnasta pois vaihtaisi.. Mikä sitten antaa miule voimia ja mikä saa jaksamaan? SE keskiviikko! Miten maaginen se onkaan..miten se toinen voi poistaa kaiken  ikävän ja väsymyksen yhdellä ainoalla rutistuksella ja pusulla siinä lentokentän tuloaulassa.. rauhanturvaajan maaginen kosketus  jolla kotijoukkolainen pysyy elämän syrjässä kiinni

Hermojahan kotijoukkomissio vaatii ja paljon, mutta siinä suhteessa miula onki heleppoa kun ne hermot on mänt jo viime reissujen aikaa ... Näillä eväillä ja vähän selkeemmällä Suomen kielellä luulis olevan hyvä jatkaa..

perjantai 24. lokakuuta 2008

lokakuun kaheskymmenesneljäs


24.10.2008 - 16:46
24.10.08 10/10

TÄNNÄÄN!!! tännää tulloo kottii miun rakkain.. mahottoman hyvä miel ollu sen takkii koko päivä ja mie ootan mahottomasti sitä et pääsen sitä äijää vähä *halipusruts*

Koulutus siis ohitte ja nyttepä parviikkoo elettää normmaallii (niinku myö nyt kovin normmaaleja oltas;) ) eloo ja sitte se lähtö onnii eesä. Huomena kuopus täyttää yheksä iso poikaha sehhii jo.. on oottana kovasti synttärlahjoosa, joka tuola kaapisa on ootellu.. Guitar Hero tulee soimaan meillä vissii lähiaikoina kovast. A miula on vielä huomena töitä jotenka pilleet pysttyy vasta sunnuntain.

Mut nyt mie vähä hiljenen toviks.. syvän pamppailloo jo siihe tahtii jottei mittää järkevvee ossoo kirjottoo.. kohta pitsa uunii, sauna lämppiimmää ja oluset oottaa jääkaapis ;) ja sitte junal.

keskiviikko 22. lokakuuta 2008

lokakuun kaheskymmeneskahes


22.10.2008 - 20:22
22.10.08 8/10

Keskiviikko.. Vappaapäivä ko piti poikalasta lähtiä sairaalaa polile kuskaa.. siis miten hitossa on mahollista että ajat sairaalalla on AINA myöhässä .. nytki ootettiin 1,5h et päästtii lääkärile asti ja tarkastus toimepije kesti sitte viisminnuuttii.. kylä ees pisti vihoiks.. toivottavasti ei iha heti tarvvii männä uuvelleen. No tärkkein oli tietennii jotta pojan silimä toettiin parantunneeks ja liäkkeet lopettettaa porttaittai..

Mie oon pohtina tässä näitä maansiirtohommii lannauksinnee, jotta mitenkä sitä vois ellee mahollisimma pitkkää iliman niitä. Ei miula mittää semmosta oo ilimassa vielä, mutta tiijän jotta tulloohan se semmonennii tunne vielä. Libski missiola mie preppasin ihtiäin siihe jotta joka assiista pittää löyttee se ilo pilikahus se jolla suahhaa pelastettuu jokkaine päivä ilttaa..


Tännää tajusi jotta miula on ikävä, semmonen ikävä jotta alan olla jo täpinässä ko vuotan niin perjantaita, muttei onneks semmonen ikävä jotta se tuntus fyysisenä kipuna.Ollaan sammoo leippee purtu yli kaheksantoista vuotta(tää on sitte metavoora jotta ei tarvihe kuittaila  ) vaan vielähhii ajatus omasta rakkaasta suapi sukatttii pyörimmää jaloissa ja syämmen pomppasemmaa kurkkuu ku vähännii aatelloo miten kommeele se kurkkusallaateissa näyttää siitä junasta laskiutuissaa.. hirvee miettimine jotta mitä sitä laittas pääle! iha ku se nyt miun vuatteita kahtelis   rehvit tulossa!! ketäpä se nyt ei jännittäs!!

maanantai 20. lokakuuta 2008

lokakuu kaheskymmenes


20.10.2008 - 20:06
20.10.08 7/10

Maanantai.. ensimmäine päivä loma jäläkkee töisä ja viikko täynä tätä harjotusleskeyttä.J

Eilise jäläkkee onnii ollu iha kiva fiilis, päässii viimmein koira kansa lenkkipolule ku maltto olla satamatta vettä. Tiälä ollii joku Riikola ulukkoilupäivä ku muute nii hiljasela reitilä tul kaheksa immeistä vasttaa.. aurinkokkii pilikahteli ja sai miut tuas nii mahottoman hyväle tuulele. Kahtelin eilen Yle Areenalta se Aamusydämelä ohjelma jossa pari turvoojoo kertova rauhaturvoojan ikävästä. Ohjelma ol hyvä ja suosittelen jotta jokkainen jolla tämmöttine kokemus on tulosa kahtosivat se. Se avarttaa kottii jäiävännii osapuole maaliman kuvvoo.

Tuon ohjelma kahottuuni aloinnii sitte aprikoija sitä reissuu vähä toiselta kantilta, eikä ihan huono kantti ookka :D Eilisestä päivästä teki muutennii hymytäytteise se jotta ystis tuli poikasa kansa käymmää.. maalima parantu taas rutkasti ja tuo ystis tiettää tasa mimmottista on olla osa-aikayksihuoltaja häne mies nimittäin on ulkomaila töisä kans.

Sunnuntai on muute ihmeelline päivä olla kotijoukkolaisena, ikkääku kaik tuntteet ois sillo pinnassa ja se lannoominen on sunnuntaisi varmmaa ylleisintä. Piettääkö sitä sunnuntaita jonniilaisena perhekeskkeisenä päivänä jollo se isä/miehe puuttumine tunttuu enite. Niin käi vanhalehhii kaikesta päivä onnellisuuksista huolimata jotta vähä se haikkeeks veti ja miehe ään puhelimesa kuulosti mahottoman hyväle.

Töissä aika män ku siivilä. Meijä uus oppisopimushäiskä onnii varsinaine suupaltti.. :D ja mieku luuli jotta puhun paljo.. Viiko loma jäläkkee sitä män tovi selevitellessä postii, tillaukssii ja laskutuksii. Kaks työelämmää tutustuvvoo tyttööki on meilä apuna täällä viikola..jote aika mänennöö noppeesti.

Iha mukavasti meilä männöö.. keskimmäinen kuittas maantiijon kokkeesta 10 ja iha tyytyväissii ovat toisettii.. koira vähä möksöttää ja poikkoo jännittää nii tulevat synttärit tai sitte keskiviikkone sairaalassa käynti..

We can do it!


lauantai 18. lokakuuta 2008

lokakuun kaheksastoista


18.10.2008 - 22:31
18.10.08 5/10

Lauantai. Ihan tajuttoman kurja ilima vettä satanu vuorokauvven putkkeen.. ei sitte ulukoiltu ei.. Käyttiin hakemassa täyvennystä jiäkaappii ja piettii herkkupäivä. Kermaviilidippiä, porkkanoita ja maissilastuja.. Pöytämasina oli päättänä hajota joten tiedossa tietokoneen huolttoo ja rahan männöö.. Olin tännää se ahkerakkii kun sain saunan pesttyy, nyt siellä passaa löylyjä ottoo joulluun asti. :) Iltasela sitte saunottii ja kahottiin televiissioo.. mie avasin Ksara pullon ja lapset tyyty omena limpparriin..

semmonen lauantai..

perjantai 17. lokakuuta 2008

lokakuun seittämästoista


17.10.2008 - 21:27
17.10.08 4/10

Jiihaa.. tännää ollii vuorossa hevostelupäivä. Karauttettii koko pesueen kans tallille iltapäivästä. Jokkainen ipana nous hevose selekkää ja poika ol varsi innostuna hoitammaa hevosta :) mutta ei kuulema ratsastus ollukka iha nii heleppoo ku miltä se näyttää...

muuten ol varsi reipas päivä..aamula koiran kansa lenkillä huomassii miten on syksy jo pitkälä. Pellot mustana ja luonto varsin kuollee ja kurja näköne. Kurki parvvii lenttää iha solokennaa ja Kitteejärve rannat ol valakosennaa joutsennii.. Syksy on mukavvoo aikkoo, suapi laittoo villasukat jalakkaa, takkaa tai uunnii tulet, kynttilät palammaa ja lämmittee ensimmäiset mukilliset Hehkkuu.. eikä siitä kulu pitkäkkää aika ku alakkaa vuottoo ensimmäisii lummii ja joulluu. :)

Miusta on hiennoo jotta meilä on neljä vuuven aikkoo ainahhii vielä tiälä susrajala. Sammoo lenkkipolokkuu ko viikosta toissee tallovvaa näkköö siinä matkavarrela monta luonnon luommoo assiita, hajuista ny puhumatta ;) miun polokuin ko kulukkoo peltojen viertä.

Tännää sekkii tunne iski jotta olis olt mahottoman kiva käperttyy toise syllii ja pussata :D kaikkee ei vua voi suaha ja sille maha mittää.. viikko vielä ja sitte o äijä viksu ja koulutettu valmiina balakkanin rauhhoo turvvoomaan.

torstai 16. lokakuuta 2008

lokakuun kuuvestoista


16.10.2008 - 19:37
16.10.08 3/10

Torsttai. Aurinko pilikahteli ja herätti jo enne puolta yhekssee.. meijän pitihhii olla ipanoitte kansa jo kymmene aikkaa tuossa naapurikaupunkis.. päivä männii sielä supsikkaasti. Piipahin töipaikalahhii hakemassa työvuorolistat jotta tietäs mone aikkaa sitä maanantai aamuna pittää töihi raahauttuu. Sitäpä silimäillessä sitä kierokset noussii ko huomasin jotta sehhii lauanttai ko äijä koulutuksesta kottiuttuu on töitä. : / No onneks miula on pien loma tuas sillo ko rotatiolento on ajankohtane.

No tännää tästä miu blogista sitten tul julikine, vähä se jännittää jotta mittee tästä tulloo, vaa kahtottaa ny. Mietin tässä jotta pitäskö miun pohttii tässä blogissani jottai päiväpolttavvii asijoita vai lärpättelenkö vua elämästä kotona? Eile uhosi olevani tännää ahkera arvatkkee vua oonko ollu ;) tai no kyllä mie pyykit viikkasin, ruokaa laitoin ja saunan lämmitin..

Nyt vuotellaan jotta puhelin alakkaa soittaa: "minussa on railo tule ja se korjaa. Ompele mut umpeen käytä karhunlankaa. Pistä minut suihkuun.. kudo mulle peitto vakavasta kankaasta"

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

lokakuun viijestoista


15.10.08 2/10

Ihana loma! Tännää heräsi tuntteesee että joku tuijottaa miuta..ja siinähä se koira istu sängyn vieres ja hypnotisoi miuta päästämää hänet pihale.. (koira ei uskalla tulla ees makkuuhuoneessee ko äijä on kotona ;) ) Aikarauta näyttiihhii jo puolta kymmentä joten eiku ylös petistä. Vielä ei tullu sitä "olis kiva herätä siun vierestä"-tunnetta vaa se johtunnee siitä jotta normaali elämässä meilä voip männä viikkohhii jotta ei nukuta sammaa aikkaa. Lämmitti se puhelime piippaus ku viestiä aamulla Säkylästä tul. :*

Esikoisneito viettää tännää nimipäiveesä jote meilä oli vierasta enemmä ku männä viikkoihi..kiva jottei tarvinu ihan keskennää päivvee nököttee.. Ulkonaku oli niin satteista ja harmmoota.

Huomenna onnii jo torsttai, hitto miten loma on männy noppeesti. Kaikki mitä aattelin tekeväni on vielä tekemättä...huomenna pittäähi olla sitte mahottoman ahkera, jottei koko loma mää pelastusarmeijale.

Illala soitti oma rakas sieltä kaaaaukaaa jostain.... Säkylästä ;D rakastan!

tiistai 14. lokakuuta 2008

lokakuun neljäntenätoista


14.10.2008 - 09:45
14.10.08   1/10

Tiistai, sadetta ja harmaata... rotatiokoulutus alko tännään, Joenkyllää mie se vein ja siittä jatkoi matkaasa naamatutu kyyvis. Ja klassine kysymys (nää o niitä joho tuo mein naapuri osas vastata nasevasti ;) ) Miltä miusta tuntu?  No voi tokkiisa kyllähä se väsytti.. muita tuntteita ei oikeesta ollu, ei itkua eikä hammastekiristystä.. kymmene päivee sehä männöö nopiaan. :)

Poika kohta yheksä vee julisti siskoillee tänä aamuna aamupala pöyväs jotta hääse alkaa isona rauhanturvaajaks. Saisivatte vaa ajemmin ottoo kuulema sinne armeijjaa, jottei tarviis nii kauan vuottoo. Rauhanturvvaajana hiän kuulemma hankkii niin paljon jotta osttaa kultase talon, kultase auto ja paljo pirunsormuksii.. jotta elekkee äijät huoliko kyl ne turvarin palkat on sitte vissi nousussa ;D  .... tai ehkäpä mein pittää poijan kanssa vähä illatsussa opetella matematiikkoo..

keskiviikko 20. elokuuta 2008

kaheskymmenes elokuuta


20.08.2008 - 11:23
Hups heijjaa näin saikulla ollessa sitä ehtii miettiimmää yhtää jos toistaa..

Aika ussein oon törmänny siihen ajatukseen jotta kotijoukkolainen sannoo "mie en pärjjee, mie en jaksa mi e en taho, mie en ossoo" ja sitte sitä ollaan masetunutta ja muasa myytyy ku päiviä laskettaan ja miestä kottiin vuotettaa.. Voi herramujee aikkuissii immeissii kaik. Mie en suata tajuta jotta miten se erossa olo on muka nii vaikkeeta? Jos ei yksin elävä pärjjee muutammoo viikko iha keskennää ni mie sanon jot hiän on kyl lähheisriippuvaine ja se o sairraus!

Eihä kettää aikuista pitäs tarvita taluttoo vierellää uamusta ilttaa ja päivästä toissee, ei kettää sua semmoseen talutusnuorraa sittoo. Jos palavelusvappaa väli on viis viikkoo, sen voipi ajatella monela tappoo jos purat sen tunneiks suat iha älyttömän luvun 840 tunttii ja näistä jos miettii vielä minnuutit tulloo siitä 50 400 minnuuttii..jos joka minnuutti murehtii ei siitä sua ku piäsä kippeeks. Vuan jos aattelet jotta viijessä viikossa on ei oo kun viis keskiviikkoo tai oikkeestaa neljä+ yks, ni het tunttuu vähemäle.. voip miettiin jotta on vuan viis sunnuntaita jotka vois viettee ihan just niiku tahttoo. Voip kuulosttoo sekavale vuan tahon sannoo sitä jotta laskemala se ei vähene yhttää ja se murehtimine ei kuluta aikkoo yhtätää enempee!

Jos ei oo lapsia eis, ni mihin sitä jaksamista tarvihtoo? eihä lapsettomala oo vappaa-aikasa käyttöö mittää pakotteita.. jos luulloo jotta se missioaika männöö mukavasti peito alla itkkiissä, ni oma valintaha se on, ei sitä kannata ellee sitä ommoo elämmee ja löyttee joka päivästä ne omat positiiviset puolet. Ja helskuukkeli senttää jos on suomalaiseks syntynä ei voi väittee jottei pärjjeis..tuski o kukkaa nii avuton jotta ei ossois itsekseen ellee.. ja omia asioittaa hoittoo.. joten sisua perkele eikä mitään itsesääliä!

Lapsettomana kotijoukkoilusta miula ei oo ommoo kokemusta mutta sen mitä oon lapsellisena kokena uskallan nuo mielipitteeni juluki kirjottoo.

Kuinka sitte käsitellää lapse ikävvee.. jaa ja. Paljon varmast siihe lapsen ikävää vaikuttaa se kuinka sen assiin se kotona vuottava puoliso ilimassoo.. jos sielä ollaa iha rikki eikä jakseta ees hymmyillä, ni liekkö tuo ihme josse lapsiinnii vaikuttaa.. jos lapsele tuumovvaa jotta kolomekymmentä viis yötä ja isi on tiälä, ni moniko laps osovvaa tuommosen ajan jakson käsittee.. viis karkkipäivää kuulostaa vähemmäle.. jos ikävä oikkein pukkovvaa kannattaa sen lapsen kansa tehä jottai semmosta mitä ei normmaalisti isä kotona ollessa tie.. piettää elokuva ilta, ostettaa sipsit ja karkit jne.. kaivettaa essii telttapatjat ja perustettaa leiri olohuonnee lattiale ja yövyttää siinä.. harjotellaan inkkari elämmee ja tehhää kasvomaalaukset ja tanssittaa sadetanssit.  tai susrajan tyyliin ostettaa herkut ja viritettää singstar peli tulille ja laulettaa niin jotta koko kangas raikaa :D ei kotijoukkolaisuuvesta kannata taakkoo ihelleen ottoo vuan ellee sitä elämmee niin jotta joka päivästä löyttyy jottai hauskkoo!

perjantai 15. elokuuta 2008

elokuun viijestoista


15.08.2008 - 20:53
Voi mahoton senttää sanon mie, paljon suosimain voorumi koki tännää erittäin iso mänetyksen ko vakiokirjottajista Pike ilimotti jotta soonmoro nyt :(

Ei sillä kyllähä se on ihelläniki kerran jos toisennii käyny simmottis ajatus pääsä jotta parempi solis sanoa heippa, kun roikkua lukemassa välilä todella lapsellista hiekkakasameinikiä (jollain se tästäki kirjotuksesta on herneet nenässä, mutta siitä vaa) Mikä näissä voorumeissa sitten vetää puoleensa?

Mikä saa aikuisenkin ihmisen addiktoitumaan yhtee ja sammaa saittii, niin jotta ekkana ko aukassoo tietokonnee ni pittää kahttoo ko voorumi ensimmäisenä. Mie olen nikilläni kirjottana kohta kuustuhatta viesttii ja onha se totta jotta ehkä kolomas osaki niistä ois riittänä, loput lienee iha sonttoo.

Välilä tuo voorumi jakkaa miel pitteet äijiläki, pitävät voorumia kaike paha alakuna ja juurena.. ja onha se totta jotta välilä sielä männää iha överiks asioista, on niin monta miel piettä kun on kirjottajjooki ja joukossa tyhmmyys välliin tiivistyy, vuan silti kehottasin kottii jiävvee osapuolta rohkkeesti mukkaa, sielä sitä vertaistukkee ja neuvoja suapi iha riittämmii, ja uskokkee pois jotta onniistä iso osa iha hyövyllistäkki.

Joku taika tuosa voorumissa kuitessii on, sieltä irti piäsemine on mahottoman vaikkeeta, tunttuu jotta iso osan noista ihmisistä tunttoo jo paremmi ku hyvin? Piiri on pien ja tiivis ja sielä on koettu suuria tuntteita elämä koko kirjosta...kyllä se voorumi olemassa olollaan on monta tuskasta hetkkee pelastana.

Mutta silti miusta tätä assiita pohtinneena tunttuu sille jotta ehkä on paremo ottoo niskasta ihteesä kiini ja miunii sannoo.. soonmoro?

perjantai 1. elokuuta 2008

elokuun ensimmäisenä


01.08.2008 - 20:52
Voi ratiotissonnal karelian pai senttää onniilä tuolla Säkyläsä nii maa ihmeellinen taito! a yllättee ny immeiset soitollaa.. SE puhelu tulloo kun sitä vähite vuottaa, vaikka sitä aavistellissii. Niihä se kävi eilennii just ko olin eellispäinä aatellu jotta jospa ne jättäättii täl kieroksela soittamata ja elämä jatkkuuki ihan normitappaa, ni eikös se äijä sitten ihan ohi männe mainihtena ruokapöyväsä jotta "soittivat sieltä säkylästä"

Sammaisela siunnoomala sekuntila ku blondin aivot (on miula semmoset uskokkee tai elekkee ja ne sijaitsoot miehistä poikete keho yläpääsä eikä keskivaiheila) käsittelt moise ilimotuksen tajusi mie jot miusta tulis taas kotijoukkolaine, kosovo-leski.

No ja mistä sitte sai alakusa tää.. julukine blogi nimelttää Kotijoukot-Karjalan kunnaila. Miuta vähä kosittii jo tähä hommaa edellise missio aikkaa vaijjoo puoltoista vuotta sitte.. luvattiiha miule vähän jo jotta voisin pyssyy anonyyminä, vuan en mie sitä usko joten iha rohkkeesti kerron jotta miehä se oon Tanja, kolomatta kerttoo äijä on reissun pääle lähössä.

Kotijoukkomissioin mie oon tehnt yhes meijän kolomen ipanan kansa..vanhin läht just ylä-asteelle, keskimmäinen kuuvennelle ja nuorimmainen kolomannelle.. joten ahkeriaha myö ollaan olt nuoresta pittäin tuohon lapsen tekkoo ;)

Edellise Kosovo-mission ekala palavelusvappaala meile muutti haukku..labbistyttö jota kuhumme isomummoni muistoksi.. Olgaksi ;D

keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Mie 30.07.2008


30.07.2008 - 19:54
Mie ihe oon tämmönen mahottoman hiljane, sissäänpäin kääntynt 21 ja kesät päälle vanha naisimmeinen. Miun äijäin, jota mie olen neljäntoista vanhasta asti rakastana lähti ekale reissullee Kosovoon huhtikuussa 2004 ja kotiutu sieltä liki 13 kk perästä toukokuussa 2005. Toise reissun vuoro ol sitte 2007 huhtikuusta lokakuuhu ja Libanonin maaperälä män se puol vuotinen. Kolomatta valamistellaa nyt ja se kestännee vuuven..huu nous.

Miks sitten Karjalan kunnailla..

no tänne ollaan molemmat synnytty molemmat jo usseempi sukupolovi sitte.. 2006 rakennettii tää uus koti..meijän torppa. Mikkää kultalusikka suussa ei olla kumpanenka synnytty joten jouvuttiin istttuu tojotommaan paikallisen citin pankin konttorissa luotettavan näkösinä ja pankin kansa avioliittoo solomimmimmaa. Tää avioliitto Nortean kansa onnii sen verta hallihteva jotta miunnii onn kotirauhaturvaukse lomassa nostettava korvvausta mänetetystä vappaa ajasta Hyvinkäälä pääpuulaakia pitävän virman Kittteeläisestä sivukonttuurista. On miula virallinen työnimikkii sielä ja se on sisustus- ja hevostarvikemyöjä..

Tätä Kosovvoo mie en oo sitte vielä se pahemmin mielessäin puina. Kahtelin kyllä koulutusjuhanit ja totesin jotta par pitkkee pätkkee mie jouvun vielä mersula ajammaa, ku ei tuota hirvvee sillä toisele puolen armasta isänmuatamu laittoo..viimekssii ol pakoputkipoksahtana ja yhet sakot mersula kuitattas..

jotta onhase miulahhii välilä mielessä käynä jotta mihinkä helvetettii oon tuas luppautuna, vuuven aikana ( huomatkee optimismi) sitä tekemistä löyttyy ihan varmasti ja riittämmii. Mutta onha siinä reisusa tuas hyvveeki, niät ne loman vuottamiset ja elämä keskiviikosta keskiviikkoo.. joten voi tokkiisa ei mää ko muutama perkelleen pitkä tovi ja kotijoukkolaine Karjalan kunnailta totevvaa; ens viikola äijä tulloo jo kottii.. rakastan"