keskiviikko 11. helmikuuta 2009

helemikuun yhestoista

11.2.2009 19:43

Keskiviikko. 
Havahduin ennen puhelimen herätystä..kaivauduin peiton alla toisen ihoon kiinni ja nautin jokaisesta minuutista jonka rakkaani lähellä sain viettää.. painoin sieluni soluihin, tallensin tuntojen muistikampoihin joka sekunnin..voidakseni käyttää niitä odottaessani seuraavaa yhteistä hetkeä.. Sitten herätys ja juna-asemalle.. kiskot veivät (tai juna paremminkin) miehen Tikkurilaan ja siitä sitten He-Valle. Loma ohi.

Unohdin noudattaa kotijoukkolaisen kultaista sääntöä. ÄLÄ SUUNNITTELE LOMALLE MITÄÄN!  sillä ne suunnitelmat toteutuu ani harvoin.. 
Jotain ennakkovaroituksia tulevasta antoi jo keskiviikkoinen kattilan sammuminen  Roll Eyes ensimmäistä kertaa meni hermot moiseen härveliin.. onneks puhelin on keksitty ja mie sain hätä-apuneuvoja Kosovon suunnasta miten sen ruuvin saa tyhjättyä märästä pelletistä.. ja mitä kautta kattilan pohjalle pudonnut palopäänhattu saadaan noukittua pois.. kirosin siinä vitutuspäissäni kyllä, että seuraavaan taloon tulee sähkölämmitys niin ei tarvii kyynärpäitä myöten noessa olla kesken piirakan paiston.. mutta kattilan sain kyllä tulille jälleen, jos vielä muisti pelaisi jatkossa sen verran paremmin että lisäisi sitä pellettiä stokeriin niin a’vot.  Tongue

Torstaina armaassa kotikunnassamme paljastui koulukeskuksen keittiöstä lähtenyt noro-virusepidemia..Shocked oujee..meille se rantautui klo 1900 kun nuorempi neitonen alkoi oksentaa ja sitä riemua kestikin sitten kolmeen asti yöllä. Kolmen jälkeen torppa hiljeni vajaaksi tunniksi ja saman arabian kautta soittelun aloitti vanhempi neiti, jatkaen sitä aamupäivään perjantaina. Ihan helpolla tauti ei neitoja päästänyt, sillä vasta tänään keskiviikkona olivat siinä kunnossa että uskalti kouluun päästää. Taudin aiheuttaja oli luultavasti salaatti, sillä poika oli syönyt salaattia lukuun ottamatta täysin samaa ruokaa kun tytöt, mutta ei ainakaan vielä ole sairastunut..

Perjantain suunnitelmista toteutui puiden kaataminen ja ratsastus.. Ratsastustunti olikin aivan ihana <3 aurinkoinen pakkapäivä, kentällä puuterilunta miltei 20 cm ja alla upea pirteä hevonen.. parasta mitä voi housut jalassa puuhata.. Wink mieskin pysyi ratsunsa selässä hienosti, vaikka viime kerrasta oli ehtinyt vierähtää kymmenisen vuotta. 
Operaatio Valkyrie jäi sitten katsomatta ja Amarillossa syömättä, kun ei viitsinyt jättää sairaita ipanoita ihan keskenään.. Eli varsin rauhallinen viikonloppu kotona.. reilut parikymmentä petäjää ja muutama kuus mäni nurin tuosta takapihalta. Jospa se aurinko nyt paistas meijänki torppaa.

Sairastamiset valloitti tän loman..toivottavasti ei seuraavaa.. Kolme viikkoa tuleva lomaväli.. katoaan miten se saadaan kulumaan. ja hitto ku miusta tuntuu et on ikävä jo nyt.. Kiss

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti