tiistai 12. kesäkuuta 2012

Kilikalimaalia ja yhdet tikkakosken jalat

Useamman vuoden olen tositarkoituksella selannut huonekaluliikkeiden nettisivuja sen oikea löytämiseksi, mutta turhaan. Mikään ei ole riittävästi silmää miellyttänyt tai muutoin ole ollut rakentaja rakkaan tekemän sängyn pariksi sopiva.

Kunnes, eräänä synkkänä ja myrskyisänä alkukesän yönä tajusin (huomatkaa blondilla sytytti) mikä on ainoa oikea vaihtoehto yöpöydäksi.

TIKKAKOSKI

Useamman kerran nettikirppikset läpiselanneena vaivuin jo epätoivoon ja avauduin asiasta työkaverille... TSÄDÄM vartin päästä olin tikkakosken jalkojen omistaja :) Jalat riittivät miun tarkotukseen, sillä yksi toimiva mummon peru tikkakoski koneineen jo asustelee meijän ala-aulassa.

Pari purkkia kilikali valkoista, muutaman sutasun verran Helmeä ja pala liimapuulevyä = yöpöytä miumau mukkaan :)



ja mitä ootte mieltä soppiiko se teijän mielestä sängyn kaveriks? 





Makuuhuone on nyt jotakuinkin sellainen kun suunnittelin, kunhan saan vielä pöytävalaisimeen toisenlaisen jalan hankittua, niin olen tyytyväinen... ainakin toistaiseksi ;)













2 kommenttia:

  1. Nyt minua harmittaa, kun minulla oli Tikkakosken ompelukone, mutta lahjoitin sen ihan ilmaisiksi työkaverille, olisin voinut tuunata sitä, niinkuin sinäkin, ahh ei taida olla järkeä mulla kovinkaan paljon, sehän siis on antiikkiakin vielä.

    VastaaPoista
  2. Voi siuta :D
    Minen suostui ikinä luopumaan noista aarteistani. Mummon peru Tikkakoskessa on konekin paikallaan ja se toimii edelleen! Ukkini oli ostanut sen v.-46 kun mummo ei ehtinyt enää muiden töiden lomassa ommella kahdelle lapselle vaatteita käsin!

    Tarjoaisin mielelläni kodin vielä ainakin yksille Tikkakosken jaloille :)

    -tanja

    VastaaPoista