sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Nyt syttyy toinen kynttilä ja valo laajenee..

Toinen adventti.
Projekti nimeltään joulukortit on yhä vaiheessa. Ei pahasti, sillä 3/4 osaa korteista on kuoreen laitto valmiina, MUTTA postittaminen on vaikeaa, sillä en löydä muuton jäljiltä sitä muistikirjaa, jossa on kaikki osoitteet!
Ei taida nykyisin enää posti perille mennä, jos kuoreen rapustaisi nimen ja asuinpaikan.

Tänä vuonna luovuin jo jonkinmoiseksi perinteeksi muodostuneesta joulukirjeestä, juurikin tämän blogin ansiosta. En kokenut enää tarpeelliseksi tiivistää vuoden tapahtumia joulukirjeeksi, kun ne ovat luettavissa täältä pitkin vuotta.


Joulukorteissa tänäkin vuonna poseeraa Opri ja tässäpä niitä nelisenkymmentä postitusvalmiina. Ihan itse askarreltuja punaista kartonkia, kuviopaperia, valokuva, sakset, teippiä ja liimaa..
*****

Jeeeeee! Mie sain ne viimein! 
Lauantaina käytiin naapurin Anun kanssa Tuija Ohvanaisen Galleria Savipajassa. Aivan uskomattoman ihania tuotteita, mie olisin halunnu ne kaikki! Toteutin kuitenkin pitkäaikaisen haaveeni ja nyt meillä on nämä ihanuudet


Enkeli-sarjan maitokannu sekä

sekä sokerikon virkaa tekevä Enkelikippo.

Kannattaa ehdottomasti vierailla ko. paikassa. Vanhaan navettaan tehdyssä galleriassa aika pysähtyy ja enkelit tempaavat ajatusmaailman ihan eri atmosfääriin. Suosittelen!

*****

Kurkataan vielä lopuksi torpan eteiseen. Siellä on rakentaja rakkaan sanojen mukaan ällöttävän joulunen tunnelma ;)  (toinen meistä edelleenkään ole se jouluihminen)



Liävätonttu-Liina päätyi odottelemaan kynttilän valossa lypsylle menoa, eteisen lipaston päälle




Opri miettii että, uskaltaisko hypätä tuolille...


Pikkasen perinteistä poikkeava joulukranssi?


ettei tärkein unohtuisi.









6 kommenttia:

  1. Tanjuska, en tiennyt että sulla on blogi! Tämähän on aivan valloittava :) Ja ooooh, miekin haluan tuollaisen kannun! Enkeleitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maaria :) onhan miula ollu tää jo pidemmän aikaa. Eikö olekin ihana kannu <3 sinne savipajalle jäi miun perään huutelemaan saman sarjan iso vesikannu, ehkä haen sen kotiin vielä joskus ;)

      Poista
  2. Kaunis joulukortti,lemmikit kuuluu ehottomasti jouluun,itselläni kun oli pienikoira (silkiterrieri) tein joululahjan sille, sisällä oli koiran sulkalaata ja jotain muuta, hajun perusteella löysi oman lahjansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kyllä meilläkin on koiralle oma paketti ollut aina. Opri on niin ronkeli syömisien suhteen, että en tiedä löytäisikö se hajun perustella pakettiaan, paitsi jos paketoisi palan kinkkua :D

      Poista
  3. Minäkin ennen kirjoitin joulukirjeitä, sen jälkeen 14 vuotta kuvia novascotiannoutajastamme. Nyt Hänen Majesteettinsa Olga on jo niin ikäneito, että ei halunnut enää joulukorttiin, vaikka vielä blogissani onkin poseerannut.

    Tuo eteinen on upea! Miten sinä maltat olla laittamatta siihen isoa rottinkituolia lampaantaljalla. Ihastuin niin Ilonan Talven taikaa kirjassa grillimajaan, jossa isot rottinkituolit ja lämpimät huovat etc. Kaunis on noin, mutta kun siellä voisi sitten vaikka olla...lämpimästi puettna, kuurankukkia ikkunalla ja pieniä tuikkuja.

    Lumenkaunista joulun odotusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Leena ja kiitos kommentistasi.
      Meillä oli ennen Opria labradorinoutaja nimeltään Olga :) Lapset meillä poseerasi joulukorteissa varmaan 12-vuotta ja sitten siirryin joulukirjeeseen, miehen serkun innoittamana.

      Eteiseen maltan olla laittamatta isoa rottinkituolia useammastakin syystä :D ensinnäkin sellaista tyyliin sopivaa minulla ei ole, toisekseen siihen ei iso tuolia valitettavasti mahdu ja kolmanneksi tuolia käytetään päivittäin mm. kenkien laittoon joten rottinkituoli olisi siihen vähän hankala.

      Meidän eteinen on kyllä ihan normilämmin tila, vai meinaatko sittenkin tuota minun lasiverantaani? sieltä löytyy rottinkituoli, kuurankukat, tuikut sekä ikivanha kelkka, puusukset jne jne..

      Kiitos samoin, ihanaa joulunaikaa sinulle!

      Poista