keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Kesänaapurit ovat täällä taas

Kesänaapurimme ovat täällä taas ja ei, en tarkoita nyt itikoita tai paarmoja, vaan näitä nelijalkaisia, joita lehmiksi kutsutaan. Tai no ehkä pitäisi sanoa, että naudoiksi sillä laumassa on useita sonneja lehmiä viihdyttämässä.




Nuorisoa

Tää "tietoisku" lehmästä on miusta ihan hauska, vaikkakin hieman epäilen sen "aitoutta":


Tietoa lehmästä 

Lehmä on kotieläin, mutta on niitä talojen ulkopuolellakin. Ne asuvat usein maalla, mutta tulevat kaupunkiin kuolemaan, mutta siitä ne eivät päätä itse. 
Lehmällä on seitsemän sivua, yläpuoli, alapuoli, ylempi puoli, 
alempi puoli, oikea puoli, vasen puoli ja sisin puoli. 
Ylemmällä puolella on pää, se on siksi, jotta sarvet voivat kiinnittyä siihen. Sarvet ovat sarvesta ja ne ovat vain koristuksena. Niitä ei voi liikuttaa, mutta korvia voi. Ne ovat sarvien sivuilla. Lehmällä on kaksi reikää pään edessä, niitä kutsutaan lehmän silmiksi. Lehmän suuta kutsutaan turvaksi sen takia, jotta ne voivat sanoa muu..... 
Alemmalla puolella on häntä ja sitä käytetään kärpästen hätistämiseen, jotta ne eivät kulkeudu maitoon ja huku. Yläpuolella, oikealla puolella ja vasemmalla puolella on vain tukkaa. Sitä kutsutaan lehmän tukaksi ja se on aina samanvärinen kuin lehmäkin. Lehmän väri on kirjava. 
Alin puoli on tärkein, koska siellä heiluvat maidot. Kun meijeristi avaa kraanan, maito juoksee ulos. Kun maitoa heilutetaan, siitä tulee hapanta, mutta miten se tapahtuu, en ole vielä oppinut. Lehmällä on neljä jalkaa, niitä kutsutaan sorkkaraudoiksi ja 
niitä voi käyttää myös naulojen vetämiseen. Lehmä ei syö hyvin paljon, mutta kun se syö paljon, silloin se syö aina kaksi kertaa päivässä. 
Lihavat lehmät antavat maitoa, mutta kun lehmällä on vatsa kipeä, se antaa juustoa. Juustossa on reikiä, mutta miten ne tekevät juustoon reikiä, sitä minä en vielä ole oppinut. 
Lehmällä on hyvä hajuaisti, voimme haistaa lehmät kaukaa. 
Lehmän lapsia kutsutaan vasikoiksi. Vasikoiden isä on sonni, kuten myös lehmän mies. 
Sonni ei anna maitoa, joten sen takia se ei ole nisäkäs. 
Niitä, jotka hakevat lehmät, kun ne tulevat vanhoiksi, kutsutaan lehmänvangitsijoiksi. Ne istuvat usein auton edessä. 
Kun lehmät lahdataan, maito laitetaan tetroihin ja me ostamme maidon kaupasta. 
Lehmän neljä jalkaa lähetetään puusepälle, sitä kutsutaan uusiokäytöksi. 

Kuten huomaatte, lehmä on erittäin hyödyllinen eläin ja tämän vuoksi 
minä pidän lehmistä valtavasti. 


(10-vuotiaan pojan kirjoitelma lehmästä... 
Opettajan kommentti: en ole koskaan lukenut vastaavaa) 




***
Ennen pelarit oli maitoa, piimää, kermaa tai kaljaa varten... nykyisin ne pukkaa yrttiä!


Nyt Tanja varastaa hetken aikaa itseltään ja toteuttaa kirjanluku-haaveensa. Myöhästyin Pintanaarmuista vuorokauden :( joten aloitan Pilvissä taivaanlaivan.

Ihanaa (viileää) kesäiltaa teillekin!






2 kommenttia:

  1. Tiedän että siellä on paljon lehmiä,kenekähän ammuut kuvaamasi ovat, äitini lomitti siellä monessa taloudessa, mm. Annan kotonakin, mutta tiedätkö että täällä on myös lehmiä, tuossa 6 km. päässä on iso tila, lehmiä on aika paljon pellolla, tämä kun on ihan maaseutua, kaupunkiin on 25 km. sitten tien varressa on lampaita ja poneja ja hevosia, lukuun ottamatta metsän vilkkaita eläimiä, ketut,supit,hirvet,peurat jne...Minun lapsuudessa maito hinkkiä sanottiin peilarisksi, muistan kun tuollaisella peilarilla kävin maitoa talosta. Olen laittanut 5 pönttöä linnuille, kaikissa on asukkaat, katso blogista tiaisen poikaset, myös neitokorento on eka kertainen kuva.

    VastaaPoista
  2. Valtaisan hupaisa 'kouluaine' lapsen kirjoittamaksi. Joskus olen lukenut hieman samantapaisen jutun;)
    Upeaa kesän jatkoa sinulle ja perheellesi, Tanja♥♥

    VastaaPoista