torstai 30. toukokuuta 2013

Oi ihana toukokuu ja kukkiva omenapuu...

Kesä! ihana kesä, se on saapunut Karjalan kunnaille ja koko luonto on puhjennut kukkaan.






Rakentaja rakas tekaisi vaimolle pation omenapuiden katveeseen ja aika upean "päivänvarjon" omenapuu vanhus tarjoaa pöydän ylle. Viimein, kahden kesän odotuksen jälkeen meillä on taas paikka missä grillailla ja chillailla päivällä ja illalla ;) Inisevät ystävätkin osaavat tulla paikalle... ikävä kyllä.




Rakentaja rakkaalla on ollut kulunut viikko lomaa, joten torpan pihassa on tapahtunut vähän yhtä jos toista! Etupihan kuisti on rakenteilla, syntymäpäivänäni pidimme "valutalkoot" ja valoimme perustukset kasvihuoneelle, hääpäivänä viimeistelimme pation ja käsittelimme kaiteet. Parina päivänä se keikkui katolla asentaen kulkusillat ja kattotikkaat. Bit by bit.. kohta voi todeta, että torppa on täysin valmis.




Miun omaa "käsialaani" on tämä etupihan tynnyriviritelmä, josta jo ajemmin mainitsin. Vanha puutynnyri löytyi aitan vintiltä. Pohjassa siinä oli venäjänkielistä tekstiä, mitä lie sisältänyt? suolaa? Noh uuden elämän se sai, kun tervasin sen ja laitoin sisälle muovisen saavin sekä suihkulähdepumpun. Ettei tynnyri näyttäisi niin yksinäiseltä, lisäsin sen kaveriksi vanhan kärrynpyörän ja kesäkukkia. Valkoisen mustasilmä susannan köynnöstueksi asettelin vielä muutaman heinäseipään. Eipähän ihan joka pihalla vastaan samanlaista tule. 




Riikolassa kesälaitumelle siirtyivät myös neulat, napit ja rihmat. Ompelukoneen nostin kaapin perukoille näiden linnunpelättimien valmistuttua. Kesälaitumella ollaan niin pitkään, kunnes ompeleminen taas kiinnostaa, pakosta ei synny mitään näemmä. 



Muuten elo Riikolassa soljuu mukavasti. Lapset aloittavat tuota pikaa kesälomansa, Aurinko lämmittää, luonto viheriöi ja maaseutu on kesällä parhaimmillaan. Miten onnellisilta näyttää naapurin lehmät kun ne märehtii koivun alla aurinkoisena kesäpäivänä. Kesäillassa voi kuunnella käkien kolmiäänistä konserttia, ruisriäkän rääksytystä ja kaulushaikaran pulloon puhallusta. Mie niin rakastan tätä paikkaa. 
KOTI on siellä missä sydän ja miun sydän on syvällä Riikolan kivisissä maissa!

Mukavia kesäisiä päiviä toivotellen; Tanja





tiistai 21. toukokuuta 2013

Alkukesän illassa

Hölmöähän sitä on kiirettään valitella, mutta kyllä päivät näin alkukesästä menee todella nopsaan. Tekemistä riittää ja unet jäävät välillä turhan lyhkäisiksi.

Viikonloppuna pidettiin aitanmaalaus talkoot. Talkoisiin osallistui perinteisesti mie ja rakentajarakas ;) eipä siinä turhia taukoja tai tupakointia harrastettu, vaan sutit viuhkoi Vinhaa seinään sen minkä kerkesivät. Sääennuste lupaili lauantaiksi sadetta, joten perjantaina venytettiin talkoopäivää lähemmäs yhtätoista, kunnes palkitsin itseni ja toisen talkoolaisen lämmittämällä pihasaunan <3

Lauantaina aamupäivän sadekuuron verran pidettiin taukoa, mutta illasta talkoolaiset ahkeroivat maalauksen loppuun. Aitan ulkonäkö koheni silmissä ja nyt sen väri sopii paremmin taloon. On siinä vähän ulkonäkö muuttunut sitten tammikuun 2011.


Jos meinaa ylettää ylös niin joutuu käyttämään kekseliäisyyttään...


Aitta uudessa värissään TVT 1925 ja pinnassa Tikkurilan Vinha






Lasiverannalla on jo täysi kevät, mukavahan siellä on istuskella iltaa alkukesälläkin, jos tuntuu että vilu vielä tulee niin kietoutuu fleece-huopaan.

Jokohan sitä uskaltaisi hankkia muutaman tomaatin taimen? Kasvihuone on vielä suunnitteluasteella, mutta varmaan ne lasiverrannallakin kasvusäkissä viihtyisivät? Yrttejä, herneenversoja ja salaattia miula jo siellä kasvaakin.




Aaa.. mutta tiedättekös mikä on ollut näiden orvokkien ruukkuna tällä hetkellä olevan rasian alkuperäinen tarkoitus? Enpäs paljastakkaan sitä ihan suoraan, ehkä joku teistä se tietää?




Roskalavalta pelastin mukulahyllyn virkaa tehneen rimakehikon. Maalasin sen Helmi-kalustemaalilla valkoiseksi ja tadaa.. veranta sai hyllykön. Muutamalla laudanpätkällä hyllyistä saisi toimivammat, mutta tähän hätään meiltä ei höylättyä lautaa löytynyt. Hyllykköön keräilin wanhoja aarteitani, joita muut romuksi kutsuisivat.



Lopuksi vielä muutama kuva verannalta...


muraatti venyttelee pikkuhiljaa "sääriään"


Tähän kynttiläviritelmääni löysin saunalta maitolasisen varjostimen, lienee palvellut ennen öljylampussa.


Kärhökin on edelleen hengissä ja päivänsini taimella.


Joko kohta saa odottaa rypäleitä ;)


Kärrinpyörä jota ei koskaan tarvittukaan.


Emaliset pesuvadit uusiokäytössä. Kun minä synnyn äitiyspakkauksessa oli tämmöinen samanlainen.



Ihanaa alkukesän jatkoa teille, yritän taas jossain välissä ehtiä koneelle päivitysten merkeissä.





maanantai 13. toukokuuta 2013

Käki kukkuu siellä ja kevät on...

Käki!
6. toukokuuta armon vuonna 2013, helskytteli käki kevättä rinnan täydeltä ja sitä riemua on nyt riittänyt aamusta iltaan. Eipä lenkilläkään tarvitse musiikkia kunnella, kun luonto tarjoaa konserttiaan. Kevään ja alkavan kesänmerkkejä ilmassa on ruuhkaksi asti.
Eilen bongasin ensimmäiset pääskyset, joten kesä on ihan kohta.

Tänään myllätessäni kasvimaata laskan tyylillä, tulin ajatelleeksi, että mahtaisipa se tarkka kasvimaanhoitaja anoppini kääntyä haudassaan kun näkisi miten mie kasvimaatani laitan :D En nimittäin muokannut kun penkit. Kasvakoon penkkien välit miun puolesta vaikka horsmaa, kunhan penkit jaksan puhtaana pitää.
Laiskuutta sekin, että pienensin kasvimaata kolmanneksella. Ei vaan nämä tunnit riitä vuorokaudessa kaikkeen. Kasvatus kokeilussa on tänä kesänä nauris. Toivotaan, että pääsemme syksyllä maistelemaan uuninauriita *slurps*
Nauriiden kaveriksi istutin porkkanaa, punajuurta, salaattia ja persiljaa. Sipulit ja herneet pistin yöksi likoomaan ja huomenna sitten maahan harson alle kasvamaan. Perunamaa odotaa vielä muokkamista, mutta sitä en ala lapiolla kääntämään.

Eteläisten kylen asukkaita heräteltiin kevääseen leikkimielisellä (vai olikohan se jollekulle totisinta totta ;) ) arvauskilpailulla päivästä jolloin Pitkälampi vapautuisi jäistä. Kylmä kevät hidasti jäiden lähtöä ja vasta toukokuun neljäntenä jäät olivat kadonnet. Tarkkaa päivää ei arvannut kukaan, mutta lähimmäksi arvanneita oli kaksi. Kilpailun järjestäjä KV-Affairs oli luvannut palkinnoksi kakkua sekä kahvia ja arvatkaas kuka pääsi toteuttamaan itseään kakkujen valmistajan :)

Tadaa.. kevään kunniaksi väkersin tämmöistä väri-iloittelua.

Kevään kukkaset on puskeneet itsensä esiin keskelle keväistä luontoa ja keskellä "läikehtii" jäistä vapaa Pitkälampi (kun katsoo sen muotoa, huomaa mistä se on nimensä saanut).


Kakut olivat kuorrutukseltaan miltei identtiset


Täytteenä toisessa vadelma-daim-mascarpone toteutettu TÄLLÄ Kinuskikissan ohjeella ja toisessa marjavaahtoa mustikoista, mansikoista, vadelmista, mansikkarahkasta sekä vaniljakastikkeesta.

Kukat, lampi, perhonen sekä laatta ovat sokerimassaa, ruskeat maa keksin muruja ja pursotukset vispikermaa.

Vaikka näitä kakkuja en maistanutkaan, niin kakutta ei tarvinnut minukaan Äitienpäivän aamuna kahvia juoda, sillä lapset olivat leiponeet aivan ihanan kirsikka-valkosuklaakakun! Vaikka eivät kakkua antaneetkaan kuvata, niin uskokaa pois, kyllä niistä vielä kakun tekijöitä tulee, kunhan vähän treenaavat.

Nyt on pakko pitää kakuista pienta taukoa ja keskittyä noihin ulkohommiin. Kasvimaa odottaa loppuja siemeniä, patio on hyvällä alulla ja aitan maalausta voisi sääennusteen mukaan suunnitella viikonlopuksi.

Touhukasta viikkoa Teille!





sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Kevät kiirettä!

Huh! päivät menee ihan lentämällä. Ei meinaa ehtiä konetta kotona avata ollenkaan, se on tämä kevät!

Pihamaata on rapsuteltu ja kuopsuteltu. Kiviä siirrelty ja Opria varten vähän aitaa pystytetty. Pihasyreeni- aitaa istutettu tienvarteen ja pensaita vähän sinne sun tänne. Nyt käsivarret ja selkä huutaa hoosiannaa, mutta ompahan jotain saatu aikaankin.

Aitan vintiltä rakentajarakas kantoi alas suuuuuren puutynnyrin, joka saa pintaansa tervaa heti seuraavana aurinkoisena päivänä. Tynnyristä meinasin tehdä vesiaiheen tuohon sisäänkäynnin luo, jollei sika syö eväitä, eli hieman jännää kestääkö tynnyri vettä.

Ei meillä nyt pelkästään työleiriä olla pidetty, sillä eilen Ihanainen Oprimme täytti 2- vuotta ja sitä juhlittiin porkkanamuffinssien voimalla!

Porkkanamuffinssit leivoin TÄLLÄ ohjeella, mutta jaoin taikinan 12 muffinssivuokaan ja paistoin 200 astetta ja vajaat 20min. Kuorrutuksena maustamatonta tuorejuustoa ja rahkaa tomusokerilla sekä vaniljasokerilla maustettuna. Koristeena mantelilastuja.






Päivänsankarillekin tarjottiin herkkua


varovasti sitä nuuhkittiin ja pikkuisen kuorrutusta nuolastiin...


mutta ei ollut herkut Oprin makuun, muffinssille piti ihan alkaa rähistä :)

*****

Mukavaa Keväistä alkuviikkoa teille kaikille!